Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga — Torngat Mountains National Park of Canada Aulatsigiamut Pannaigutik, 2023

Torngat Mountains National Park

Kaujimajaugialik atuatsijunut

Inositsiaginitsangit ammalu Kanuittailinitsangit niuggujuit, suliaKattingit amma ilonnatik Canadamiut pinnipaulutik ikKanattumaget. Parks Canada malittuk uKausinginnikamma sivulittiujumit nunalinni inositsaigittotigasuallugit amma siammaKunnagu kannimasialuk aittunattuk COVID-19 pivitsaKattilugit Canadamiut ilisautiKagiamik Canadami iniKunattusiamik amma ilikKusitigut inogusiutisimajunik.

Parks Canada nalungituk tânna COVID-19 aittunattutalialuk atuillagigajanninganik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinganik – Torngat Mountains National Park of Canada Management Plan. Parks Canada Kaujimatitsiniattuk nunaKakKâsimajunik ikajuttigeKataujunik, namminilinnik amma nunaliujunik sunanik attuilukagajattunik jâritigut atuliKititsinimmik pannaigutiujumik.



Sivuppiajuk

Steven Guilbeault

Steven Guilbeault
Minister Avatimmut ammalu Silak Asianguvalliajumut ammalu Minister kamajumut SilakKijâpvinut Canadami

Satjugiamit satjugiamut, nunatsualimâmi taimangasuaniit inet, nunatsualimâmi silakKijâpvik ammalu nunatsualimâmi imappimi nungotsitailigiamut inigijaujut atuKatigettaujut pijugiutigijautluni Canadamiunut. IlinganiKatsiavut Canadaup piusigijangita ammalu ilukkusingit piusituKangit ammalu unikkâjut kinakkomangâtta, ilautigillugit tânna taimangasuanit ammalu ullumiulittuk tuniggusiat taikkununga NunaKakKâsimajuit inugijangit. Tamakkua ivligijaujut inet sivulliutitautlutik kavamakkunut Canadam. killigiutjisimavugut saputjigiagutigigiangit piusigijangita ammalu ilukkuset piusituKagijangit, angilligiallugit piusingit paigijaugutiKajunut inet, ammalu tunitsiluta utittisivallialugit omajunik ulugianattumejunut. Atautsikut, suli sakKititsiniakKugut nutânik ammalu pilluangujunik niugguKattajunut ammalu ikajugunnagiamut suliangujunik ammalu pinianniujunik kamagasuatluta unuluat Canadamiut atuniattunik tamakkuninga piujummagialunik tikipvigijausonik ammalu ilinniagutigillugit pitjutigillugit piusigiKattasimajangit, ilukkusinganik ammalu tânna avatinga. Ikajuttigellugit NunaKakKâsimajuit nunagijangit ammalu atuniKatsiatut ikajuttigejut, SilakKijâpvik Canadami nungotsitailiKattajut ammalu paitsiutigillugit nunatsualimâmi taimangasuanit inijangit ammalu nunatsualimât silakKijâpvingit; pivitsaKattisiKattajuk inunnik napvâgiamut ammalu atautiKagiamut piusigijaulautsimajunut ammalu silamettunut; ammalu ikajuKattajut sakKijânginnagiamut taikkuninga kenaujaliginimmut ivligijaujunik taikkununga iniujunut taikkununga nunalet ammalu nunakKatigengitunut nunagijanginnik. Tânna nutâk aulatsigiamut pannaigutik ilinganiattumut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga–Torngat Mountains National Park of Canada ikujutsijut tâpsuminga pigumajaujunut. Aulatsigiamut pannaigutingit pivalliatauKattajut tatiKatsiatunut iligenut taikani SilakKijâpvik Canadami taikkutigona pimmagittukut KaujimaKatigennikut ammalu tusapvigitlugit NunaKakKâsimajut ikajuttigejunut, asigiallait ikajuttigejut ammalu attutauKattajunut, nunalimmiut nunagijangit, ammalugiallak niugguKattajunut sivungani ammalu ullumiulittuk. Nakummegumavunga ilonnainik tunitsisimajunut tâpsumunga pannaigutimmut tatiKatsiasimammata ammalu tannikut ikajuttigesimajunut. Ministeriuillunga kamattitaugama SilakKijâpvinut Canadami, pattatuvunga piggautigijausimajunut ikajuttigetlutik ammalu pijugivunga angisimagiamut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga–Torngat Mountains National Park tâpsuminga Aulatsijet Pannaigutinganik.

Steven Guilbeault
Minister Avatimmut ammalu Silak Asianguvalliajumut ammalu Minister kamajumut SilakKijâpvinut Canadami

Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigengit

logo

Augos 31, 2022
Tanna Honourable Steven Guilbeault
Federal Minister Avataliginimmut ammalu Silak Asianguvallianinga
katimapvisuammi
Ottawa, Ontario K1A 0H6


Nallitara Minister Guilbeault,

Itsivautagijaullunga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga (CMB), pijugivunga Kaujititsigiamut ilinnut tânna CMB tunitsisimajut nutâmik Aulatsigiamut Pannaigutinganik ilingajumut Tongait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvinganut Canadami.

Tânna CMB sepauvut iligengujut angajukKauKatigengutlutik, katutjiKatigenguttitausimajuk kenaujaliulugani timiKutiuvuk. Maggok iligek tilijauKattavut ikajuttigeKatigejavuttinit imailingavut: Nunatsiavut kavamakkunit, Joey Angnatok ammalu Sarah Townley; Makivik kuapakkunit, Willie Etok ammalu Adamie Delisle Alaku; ammalu silakKijâpviligijikunit Canadami, Sammy Unatweenuk ammalu Noah Nochasak. Tainna Itsivautak immigolingavuk ikajuttigetlutik tilijausimajuk ilonnanginnik pingasojunut. Ilonnatik CMB Iliget Inutuinnauvut.

Tânna tugâgutigijaujuk aulatsigiamut pannaigutik tasiugiagutiuvuk SilakKijâpvinut Canadami ammalu Inunnit Nunatsiavummit ammalu Nunavimmit aulatsigiamut ammalu aulatsigiamut nunatsualimâmi silakKijâpvinganik ilinganiattumut senanik jâriunialittunut ammalu pivalliatausimajuk tannikut ikajuttigennikut âkKisuisimajumik ilagenimmik akungani tânna CMB ammalu silakKijâpviligijikkunginnut Canadami taimanganit silakKijâpvik pingutitauniammat 2005-mi. Tânna aulatsigiamut pannaigutik ilinganiKajuk pigumajaujunut Inunnut Nunatsiavummit ammalu Nunavummit atagiallagunnagiamut Tongait KakKasuanginnut tainna aniggagijangit, kamatsiagiamut taikkua Kaujimajaugettut InutuKannit tunijaugiamut sivunitsaginiattavuttinut Inunnut, paitsiutigigianganut aniggagijaujumut Kautamât, ammalu atuKatigigiamut Inuit unikkausinik ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinganut Canadamiunut sivunigilâttavuttinut.

Ilagenimmik sulijugijautsiatumik ammalu uppiKatigennimmik pivitsaKattisisimajuk taikkununga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut ammalu SilakKijâpviligijet Canadami pivalliatitsigiamut atuKatigettaujumik takunnausinik ilinganiattumut silakKijâpvimut, ammalu nalunaitsilutik tautuKatigettausiajunut sivulliutitaugumajunut ammalu Kanuk aulatsigunnagiamut silakKijâpvimik nalunaittausiasimajumut iluani nutâmik aulatsigiamut pannaigutinganik.

Tamakkua Ikajuttigejut Aulatsijet AngajukKauKatigengit ilingajumut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga agaguvut suli suliaKaKatigetsiagiamut taikkununga SilakKijâpviligijinginnut Canadami tainna pannaigutik atuliaKittauninganut.

Ilitagijait,

Martin Lougheed
Itsivautak, Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigengit
Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga (Torngat Mountains National Park)

PikKujaliat

PikKujalialiusimajut ukunangat:

Ron Hallman

AngajukKâsuak ammalu Sivukkatik aulatsijik kamajik
SilakKijâpviligijet Canadami

Andrew Campbell

Angijutlik-Tullia AngajukKâsuamut, AulataugiaKajunut Aulatsijik
SilakKijâpviligijet Canadami

Eric Nielsen

ApvitaKattajunut kamajillagik, Labrador
SilakKijâpviligijet Canadami

Martin Lougheed

Itsivautak, Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigengit
Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga-Torngat Mountains National Park of Canada


Aulatsijet Naillititausimanninga

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga pingutitausimajuk paitsiutigigiangit taimangasuanit piviannatungt ammalu sakKititsigiamut pivitsanik ilingajumut Inunnut ammalu ilonnainut Canadamiunut atagunnagiamut Taggamut Labrador KakKasuanginnik piusigijangita nunakKatigengituk – Inuit aniggagijanga. Tânna Tongait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvik Sanipvatausimajuk sanajaulautsimajuk angittausimatlutik Labrador Inunginnut sakKititsigiaKasimatillugit taikkutigona Labrador Inuit Nunamut Satusattausimajop AngiKatigegutingagut ammalu asianguvalliasimajuk nunatsualimâmut silakKijâpvimut angittausimatillugit Nunavik Inunginnut sakKititsigiaKasimatillugit taikkutigona Nunavik Inuit Nunamut Satusattausimajop AngiKatigegutingagut.

SilakKijâpviligijet Canadami suliaKattingit sivullipânik senanik jârinik suliaKaKatigesimajut taikkununga Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut Kaujigiamut unikkausinnik unikkautigigumajattinik taikkununga niugguKattajunut ammalu Kaujigasuagiamut pivitsagijaugajakKotunut ilinganiattumut Inunnut InutuKannut ammalu inosuttunut -silakKijâpvimeKattajunut sangijotigiangit ataKatigennimik tâpsumunga nunamut ammalu tigumiagiamut ilagennimik atunik asimminut sangijottigiamut.

Tânna aulatsigiamut pannaigutik takunnâvuk atuKatigesimajattinik sivullipânik senanik jârinik silakKijâpvimik aulatsigiamut ammalu suli sanavallialuta ilagennimik ammalu killiugitjigijausimajunut iluani Tungavet AngiKatigegutiujunut. Tamanna pannaigutik sakKititsivuk tautugijaujunik ammalu Kanuk aulatsigunnagiamut ilinganiattumut nunatsualimâmi silakKijâpvimik, ininganollugu 2010 Aulatsijet Pannaigutinganik.

Pingasut atuniKatsiatut tugâgutet ammalu inigijaujut aulataugumajut piniannisak ilinganialittumut senanik jârinut pannaigutinga ilautitsivuk:


AtuniKatsiatut Pigumajaujut 1

Nutânik katingaKatigennik – Imappimit Silamut

SilakKijâpviligijet Canadami ikajutsigajattut ikajuttigejamminik ikajugiamut Aullâsimapvik sakKijânginnaKullugu aulagiamut kenaujatigut, ilukkusikkut, ammalu avatikkut ikajunginnaniammat niugguKattajunut, Kaujisattinik, tânna Ikajuttigejut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnik, ammalu Inuit InutuKannik ammalu inosuttunik atautigiamut nunamut ammalu unikkausinnik pitjutiKajunut silakKijâpvimut, ammalu atunik asigijanginnut.


AtuniKatsiatut Pigumajaujut 2

Nittugillugit killigiutjisimajavut

SilakKijâpviligijet Canadami suliaKaKatiKalangavut Nunatsiavut kavamakkunut, Makivik kuapakkunut ammalu Ikajuttigejunut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnik tigumiagiamut Kaujimajautsiatumut avatinganik ammalu ilukkuset taimangasuanit illigijaujunut silakKijâpvimi, ilitagillugit ammalu nittugillugit Kaujimajaugettunik ammalu atautigijaujumut Inuit tigumiajanginnik nunamut ammalu sakKititsigiamut pivitsanik Inunnut ammalu Inuit kenaujaliugutiKajunut.


AtuniKatsiatut Pigumajaujut 3

AtuKatigennik Inuit Unikkausingit – Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga taikkutigona Inuit Ilukkuset Ijingitigut

AtuKatigennik Inuit unikkausingit pimmagiuvut ataKatigegiamut Inunnut, niugguKattajunut, ammalu Canadamiunut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinganut ammalu tigusigunnagiamut tukisigunnagiamut ilukkusinnik ammalu taimangasuani ilinganiKatsiatunut tâpsumunga Inuit aniggagijanganut. Nittugillugit Inununnut Kaujimajaugettunik omanginnaniattuk silakKijâpvimut. Angillilligiallugit angutigiangit Inuit unikkausingit taikkununga niuggujunut ammalu Canadamiunut piunitsautitsiniattuk tukisigiamut ammalu nakutsagiamut summat Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga ikKanattumagiummangât iniulluni.

Aulataugumajut Inet

Attat aulataugumajut inet nalunaittausimavut iluani silakKijâpvimi, ilinganiKajumut attutausagaisomik silanga ammalu ilukkuset piviannatungit ammalu ikKanattoningit unikkâgiamut Inuit unikkausingit niuggujunut ammalu Canadamiunut. Tallimait inet iluani siKingani silakKijâpvimit tikipviuKattaniakKut niugguKattajunut ammalu taimaimmat maligatsatâgalet paitsiutigiangit piusigijangita ammalu ilukkuset piviannatunginnik. Pingasut inet tagganganiuluak silakKijâpvimi attutausagaisot ajunnatoKattavut aivigigiangit taikkununga niuggujunut tâvatuak ilangagijaugajattuk niugguKattajunut atugiamut sivunittini.

Tallimait inet siKinganiuluak silakKijâpvimi atuKatigejut atjikasâmik aulatsigiamut apomautigijaulluni ammalu pitjutaujunut ilinganiKajunut pitagijanginnut niugguKattajunut aivigigunnagiangit, kamagasualluni ilautitsigiamut atugunnagiamut, ammalu paitsiutigiangit taikkununga attutausagaisonik piusigijangita ammalu ilukkuset piviannatungit.


Pigiasiutik

Parks Canada aulatsiKattajuk ilanganik piunippauKataujumik paigijautsiajunik inituKauKattasimajumik nunatsualimâmi. Agency katutjiKatiget suliaKajut paitsigiamik tamakkuninga nunaujunik aliagijauniattilugit ikajutsilutik mannaujuk sivunitsamullu ilinganiatunik. Sivunitsamut-ilingalluni, pimmagittumik kamannik ilonnainik atunik nunatsualimâmi taimangasuani iniujunut, silakKijapviujunik, nanituinnak imappimi piulimatsigasuannimik, ammalu, kamagijaujunik Parks Canada-mut ikajullutillugu katutjiKatiget takunnausinginnik.

Canadami iligijaujuit taimangasuanit iniuKattasimajut sakKijânginnaniattut, ilingaKatigettilugit ommatet isumaillu pitsatunitsamik, tukisinitsaugiamillu sakKijattunik Canadami.

Taijaujut Canada National Parks Act ammalu the Parks Canada Agency Act pikKujijut Parks Canada atuinnagutjigiamik aulatsigiamut pannaigutitsamik ilonnaini silakKijapviujuni. Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Torngat KakKasuangita National Park of Canada Management Plan, angittausimaligutik Minsiteriujumut kamajumut Parks Canada ammalu katimapvimottasuimalluni Canadaupkatimavitsuangani, nalunaitsijuk Parks Canada kamagiaKanningit Canadamiunik, nalunaitsijuk Kanuk silakKijapvimik kamagasuannik sakKititsiniammangat ikajutsilutik katutjiKatigennet tugagutinginnik.

Tânna silakKijâpvik aulatauniKajuk Inunnut Nunavimmit (Quebec) amma Inunginnut Nunatsiavut (Labrador)ilauKatausimajut atuinnagutttautillugu aulatsigiamut pannaigutet sivunitsami tungaviugajattutnalunaitsigiamik taimangasuanit iniuKattasimanninganik. Ikajuttiget, namminiliujuit amma Canadamiungujut ilausimajut atuinagutttautillugu aulatsigiamut pannaigutet.Pannaigutiujuk nalunalungituk kamagijaunitsanga aulatauningalu Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga – Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga takunnausitsaliujuk, piusiugialinnik amma tugâgutitsanik. Parks Canada KaujititsiKattaniattuk jâritigut sivuppiagutiujunik pannaigutet tugâtinginnik amma KimmiguKattalugit seait jâret Kângigaippata tapvainaunitsak pigiaKagutik.

Tânna pannaigutik nâjisiutiulungituk. Parks Canada amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit ammainaniatut âkKisuttauningani pannaigutitsak, nalunaitsilutik sakKijânginnanianninganik amma tukiKatsialuni. Tainna pannaigutik tungaviuniattuk ialutitsinginnagasuamut amma, ajunnangippat, uKâlaKataunningit, kamagijaunitsangalu Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Tungait KakKasuangita SilakKijâpvinga jârigiallatâni Kaijuni.


Pimmagittoninga Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga

Tungaitt KakKasuangita SilakKijâpvinga (Nunanguak 1) sakKititausimajuk paitsigutitsautitsauluni ottugautitsamik Taggâni Labradorip KakKasuangita nunanginnik, ilangaujuk 39-nanit nunalimâmi killigiudjaumajut Parks Canada SilakKijâpviliginningita Pannaigutimginni, aliagijaugajattuilugu sivunitsami inogumâttunut. SilakKijâpvik sakKititaumammijuk Inuit ilitatsimata paigijaugiaKanninganik Kangatsuatuinnak, nunamik satusaisimanikkut angiKatigegutaullutik, tamanna ikKanattumagiuvuk nunatuKagisimallugu. Akunimit unikkausiulluni silakKijâpvik nalunaitsiavuk ikKananinganik sakKititsigiamik sulijugijautsiajumik ilauKatauningit Inuit adjigettumik kamaKataullutik, ilitagillugulu ilingallaginningit nunamut. Ullumi silakKijâpvik, najuttaulautsimalaungituk amma ilimagijaulluni Inunnut, takunnausiulikKuk ikKananinganik pivitsaKatillugit Inuit paitsigiamik, aittotugillugit amma aviukKatautillugu ilikKusigijangit. Pimmagittumik nunauKattsimanninga amma ilikKusitigut ilageningit Inuit nunaujullu omatinginngasuallugu tânna silakKijâpviujuk. Inuit takunnausiKammijut ikKananinganik ikajutsigiamik inogusiujunik amma kenaujaliuutaugajanninganik, amma takugumallutik unutsivallinginit Inuit ilingajut silakKijâpvimut amma taikaneKattalutik. Tungait KakKasuangita SilkKijâpvinga pivitsaKatitsijuk Inunnik, niuggujunik amma aulatsijinnik tukisinitsaugiamut amma aviutitsialugu adjiungittuk Canada-mi. Labrador Inuit, Nunavik Inuit amma Parks Canada unikKausiKatsiaKattajut Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinganik Inugijanginnilu nunatsuamiunut.

SilakKijâpvik Nunanguanga

Nunanguak 1 – SilakKijâpvik Nunanguanga — Text version follows.

Nunanguak 1 – SilakKijâpvik Nunanguanga

Nunanguak ilingajumut Tungait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvik taggami Labradorimi. Tânna nunanguak ilautitsijuk silakKijâpvimi killinganik ammalu atajumut nunanut Nunavut, Quebec-imi ammalu Newfoundland ammalu Labradorimi. Tânna Labrador Imappinga kitânejuk silakKijâpvimit ammalu Ungava kangitlungani. Sutaijajut inet takutsauvut nunanguami ilautitsijumik kitjigannik Ujaganniavinga Nunatsualimâmi Taimangasuanit ininga, Sallimi mipvik, ammalu Aulâsimapvik tainna silatânejuk silakKijâpviup killingani siKingata kitângani. Anginigijangiita nunanguak atânejuk saumiani tikikkungani.

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga, anginiKalluni 9,700 km2, paitsiniKajuk amma takutitsiluni Ukiuttatumi upattaulautsimangitumik amma takuminatsiajumik nunaup ilutsinganik Inunnut ilikKusitigut sungiusimatsiajanganik. Torngat KakKasuangit puttunippauKataujut, angnippauKataullutilu North America-mi amma iniKunnanipauKataulluni sadjugiangujumi. Kangidlusuat KakKasualet puttuniKajunik 900 metresilingaKatigejut Labradorimi Imatsuanganut. KakKasuat natsauKatilet simmisuanik, siagunitatsuanik

Simmiusimajunik. Kogalait natsâni KakKasuangujunni aimangasuanit akKutiuKattasimajut akungani ullumiulittut Newfoundland ammalu Labrador ammalu Quebec atuttaunginnatut Inunnut.

Silagijanga silakKijâpviup nillasuinnatuk amma najuttitaulluni puttunimmutm takinimmut, amma atammiluni Labradorip Iamnganut. SilakKijâpvik tagganganejuk napattuit. Pigugunnatut ikittogaluattilugit Inuit ilatsajangillu Kaujimajut atuKattalutillu nunamiutanik amma pigugunnatunik natsaujuni unuttuvatsuani jârigiallatani.

SilakKijâpviujuk inigijaujuk adjigengitunut omajunut. Ilautitsijuk ikittogaluanik Tongait KakKasuangita tuttuKutinginnik, amma ilanginnik George River TuttuKutingunnik, siagulauttuk, ununnipausimajut nunatsualimâmi. Nanuit tamânegalatsainattut, ammalu adjiungittut nunamiutait-atlait sakKijâmmijut. Amaguit KaKuttâsuillu tapvanemmijut. Unuttuit tingmiat auttutalet silakKijapvimi sadjugianganilu nuttaviujuk Ukiuttatumi tingmianut. Inuit tukisimajut aulaninginnik notttaninginnilu omajuit Tungait KakKasuangita SilakKijâpvingani, amma omajunnianginnalutik iKalunnialutillu iluani silakKijapviup jâri nâllugu.

SilakKijâpvik inigijaujuk tallimanut ilimanatumejunut omajunut. Malitut “pimmagittumik ilimanattumejut isumâlutaullutik; Barrow’s Goldeneye (kitimmiut ununningit), kotsiutet (kitimmiut ununingit) siutikittuit unnuasiutet, Nanuit amma kanajunniutet tundrius. Kanajunniutet imappimiutait anatum ilimanattumejut. Asingit omajuit ilimanattumejut sakKigajammijut iluani silakKijâpviup.


Pannaigutitsait

Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga pinggutitaumajuk paitsiutigiangit taimangasuanit piviannatuit amma pivitsaKatillugit Inuit amma ilonnatik Canadamiut ilingattuigiangit Taggâni Labrador KakKasuanginnut – Inuit nunatuKangit. Torngat KakKasuangita SilakKijâpvinga Sanipvataumajuk angitsimatillugit Labradorimi Inuit iluagut Labrador Inuit Nunamik Satusianikkut AngiKatigegutinganut amma pinggutitausimalluni silakKijâpvisaulluni angitsimatillugit Nunavimmiut Inuit iluaguttauk Nunavik Inuit Nunamik Satusaisimannimut AngiKatigegutinganut.

SilakKijâpvik pigiasijuk Salliup kangidluani siKingani, nalunaittisijuk ilonnatik Kikittait amma pulaviusot, taggaunippânganut Newfoundland ammalu Labrador; amma prâvinsiup killiliupvinginnut Quebec-imi tagganut, pukkinitsanut iamanginnut Labradorip Imanagat kitânut. Sittungaujâk, 9 kilometres nunak iluani Newfoundland ammalu Labradorip sadjugiangani, Inunnut Namminigijaujut Nunait amma iluanegatik silakKijapvimit. KakKasuat killiliupvingani Quebec puttunippaujut Canadami kitâni taijaujjut KakKasuangummijut Rockies (Nunanguak 2).

NajuttauKatts-asimanningit inunnut tausintigiallani jârini takutsaujut iluani silakKijapviup. Ullumi Inuit atuinnatut tamatsuminga omajutsiuvigigiangitm iKalunniavigigiangit, inggavigillugillu jarik nallugu. Najuttaulautsimagani, Inuit nunatuKagivauk. Inuit uKausigisonga “Alianattuk”, tukilik nunatsiak najugianga”.

NunakKatigengitumi ÂkKisuttausimanninga

Nunanguak 2 – NunakKatigengitumi ÂkKisuttausimanninga — Text version follows.

Nunanguak 2 – NunakKatigengitumi ÂkKisuttausimanninga

Nunanguak ilingajumut prâvinsimut Newfoundland ammalu Labradoriup ilanganut prâvinsimut Quebec ammalu Nunavut. Inigijaujut sutaijajunut nunalinnut takutsauvut nunganguami ilautitsijumik Inuit nunagijanginnik satjugiami Labradorimi. Tainna Tungait KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvik takutsauvuk Kângani nunanguami ammalu Mealy KakKasuangita Nunatsualimâmi SilakKijâpvik Sanipvatausimajuk takutsautilluni atâni nunanguamit kitânganit Happy Valley – Goose Bay-imit. Takutsaumijuk nunanguat iniKajunut Kângani talippiup tikikkungani, Kaninnisamik takutsautitaummijuk nunanguami anginitsanut iniujunut ukuninga Montreal, Halifax, St. John’s, Happy Valley – Goose Bay, ammalu Kuujjuaq.

Sivullet Senait Jâret

Parks Canada nunameKataulauttuk Inunnut Nunavummit amma Nunatsiavummit amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut tukisinitsaugasuagiamut nunamik, omajunginnik, inogusiusimajunik, ilikKusinnik amma Inuit ilinganninginnut nunamut, Tamanna pivitsaKatitsilauttuk tusâgiamik unikkausinginnik amma, ilauKatautsiatillugit Inuit, katitsulugit unikKauset ilisimausellu niuggujunut silakKaijâvimut.

Parks Canada suliaKattingit senani jârini suliaKaKatsimajut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut killigiudjigiamik unikkausiugajattunik niuggujunut amma kamallutik pivitsanginnik Inuit – inutuKannut amma inosuttunut – silakKijâpvimegiamik pitsatunittalugit ilingannet nunamut amma ilagennivut songitigiallagasuallugu.

Tamanna aulatsigiamut pannaigutik nalunaitsiajuk ilisimausiujunik sivullini senani jârini silakKijapvik kamagijauningani amma songutigiallugit ilagennet anna sakKititsigiamik Tungavitsanik AngiKatigegutinnik.

Sivulliluattut AllaKutet

Ilagiallugu Parks Canada maligaliangit amma maligatsait, kamagijauninga aulaauningalu Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga sivulittaujut Nunavik Inuit SilakKajapvet Sukkutaugajappata amma Ikajotiugunnagajattut AngiKatigegutet (Nunavik Inuit PIBA) akungagut Parks Canada amma Makivik kuaparesangata (kiggatullutik Inunnik Nunavik, Québec), amma Labrador Inuit SilakKijapviga Sukkutaugajappata amma Ikajotiugajattut AngiKatigegutinga (Labrador Inuit PIBA) akngagut Parks Canada ammalu Labrador Inuit katutjiKatigenninga (ullumiulittuk Nunatsiavut kavamanga). TukisimaKatigennikut AngiKatigegutik SilakKijapviKagiamut Sanipvataumajumik Canadami ammalu National Park of Canada Tongait KakKasuangunni akungani kavamangata Canada amma kavamangata Newfoundland amma Labrador sakKititsijut piusiugialinnik tunijauninginnik nunait pravinismit federallimut kamagijaungâlilluni. Tânna angiKatigegutik, ilauttilugik maggok nunamik satusisimannimut angiKatigegutek amma maggok PIBAs isumagijaujok “Tungaviugunnatunut AngiKatigegutek”.

Tungaviugunnatunik AngiKatigegutek nalunangitumik tilisiutiKajok sivuliutiugajattunilu ilonnainut pingasunut Parks Canada’s pigialinginnik ilauttilugu Kanuk kamagiamik silakKijapvimik. Tungaviugunnatunik AngiKatigegutek angilititsivuk kamagiamik Inuit pivitsagigialinginnik federallilo amma prvinsimi titiliuttaumajunik, pingasolingajut kavamaiyt amma maggok Inuktitut allausiujok. AkKigiatsigasuannik angiKatigegutinnik kajusigialet uKâlaKatautillugit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit, tamakku piusiujutsait angiKatigegutet sulijugijautsianiattilugit amma akKisuigutaugunnalutik sivullipautitaugialinnik kamagiamut silakKijapvimik.

Ikajuttigenikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit

Tungait KakKasuangita SilakKijapvinga ikajuttigennikut kamagijaujuk tamaiginnut Labrador Inuit amma Nunavik Inuit. Tugagutiujuk Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut uKaudjigiagigiamik Federalliup Ministeringanik kamajumut Parks Canada pidjutilinnik silakKijapvimik kamagiamik. Ilagiallugu piusigigialinginit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnik uKaudjigiagunnalutik ukuninga Torngat Wildlife and Plant Co-Management Board, the Torngat Joint Fisheries Board, the Makivik kuaparesanganik amam Nunatsiavut kavamanganik asinginnilu katutjiKatigennik ilingajunik silakKijapvimut pigiaKagutik, UKaudjigiallutik Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit kiggatungitut Parks Canada. Pidjutigiluattangit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengita uKagunnatut pidjutilinnik Kaujisattaugialinnik, niuggujuit atugunnatanginnik silakKijapvimi, pejattauningit ujagait sananguataugajattut, asiangupata silakKijapvimi killiliuttaumajut, kenaujatigut pivalliagutaugajattut amma aulatsigiamut pannaigutet. Iluingajut pidjutaujut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigemgita uKausigigajatangit Federalliup Ministeringanut kamajumut Parks Canada Agency takujausok allasimajumi 4.5 iluani PIBAs.

Ikajuttiget

Tungaviugunnatunik AngiKatigegutet killigiudjijut ikajutigengijunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga – Makivik kuaparesnga, Nunatsiavut kavamanga ammalu kavamanga Newfoundland amma Labrador. Parks Canada ilingaKatigenninga pingasojunut pimmagittuk pinggutitsigimaik tungavitsanik sivulliutigiangilinginnilu Parks Canada amma Inuit.

Tamakkua ikajuttiget takunnâsongugiamik (malillugu Tungaviugunnatunik AngiKatigegutet) ilauKattalutillu Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengita katimanninginnut.


Pinggutitauninga kamaKataugiamut Pannaigutet

Tânna Tongait Aulatsigunnagiamut Tongait KakKasuangita SilakKijapvingani sakKititaumajuk uKâlaKatautsiatullugit Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit takunnautillutik AullasimaviuKattajumi amma unuttuitullutik fonnikut katimallutik. Inuit amma nunalet katimakataunningit iniKaKattalauttut Kangiqsualujjuaq, Quebec amma Nain, Newfoundland ammalu Labrador uKalautiKagiamut panaigutiullutik sivlliutitaugialinnik silakKijapvimi.

SilakKijapviup Kagitaujanga ilumiutalik Kaujititsiutinik pillugit kamagiamut pannaigutinnik Kimmigutaugunnatunik ilonnaigut piusiujukkut. Ikajuttigetm, namminilet amma nunaliujuit Kaujittitaulauttut pannaigutiugumajunik allasimatillugit amma pivitsaKattilugut Kimmigugiamik uKausiKagiamillu allataumajunik silakKijapvimi takunnagusinnik, pidjutaujunik amma pivitsaujunik atagut senani jarini pannaigutiujunut. UKauset ikajuttiget katimanningunni amma namminilinni Kimmigutaulauttut amma ilijaullutik pannaigutimmut tunijuamallutik, amma ilijuamallutik, Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut.


Takunnâguset

Takunnaguset pimmagitojuk kamagiamut pannaigutimi, tungagutiugajatumik sivunitsami kamausiugajattunik silakKijapvimi. Tamanna takunngusik nalunaitsiavuk Kanuilingausinganik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga amma adjiliugajalluni silakKijapvimik 15-nani jarini Kaiju I Kanuilingajammangata, initsaugajattumik Canadamiunut niugugajangitunut. Malittut takunnauset akKisuttaumajut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut amam Kanuttogutinguinnik tusugijanginnilu Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut , Inuit Ikajuttiget ammalu Parks Canada.

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga ujagasatjovuk, kangidluKutulluni, puutojuit KakKangit – nunak omajuKatsiatuk – takuminattut nunaup ilutsingit ikKanammagittut Inunnut. Ingganik nunagani Inuit, kinatuinnak naigunnaKuk mamaluKutinnik, tauttuKatigengitunik, itsasuannitattalet unikkausellu siagunitait amma ippiniallaginnik KakKasuat omanninginnik, Atsanet Kaummaijut unnuakut Kilammik. Tamanna Inuit nunanga taijausok “Alianattuk” – najugatsasiak.

Inuit atugiallavut iniKallutillu taimangasuanit nunatuKammik Kaujimalauttaminik sugusiunimmini. Tamakkua ikKaumauset ilingannelu Kimatauvut inosuttunut nunalini amma aviukKataullutik Canada-miunut, Tamanna sulijullagiuvuk Kanuilingasuinga avatiujop.

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga kamagijaujuk ikajuttigetsianikkut amma aulatsiKatigennikut Inuillu. Malittaugunnatuk ikajuttigetsanik aulatsinimmi pimmagittuk amma ilikKusitigut nunaujukkulu silakKijapvik aigijauninga, SuliaKaKataunnik Inunnut, Canadamiut aliagijanga, takugiullugu tukisillugu ilaliutinningit Inuit nunagijanginnut. Aulaninga amma piusiugumajut sakKititauninganut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga sulijugijaujuk amma ullusiugutaulluni.

IppiniagutiKatsianik pingusiujumik amma nunaliujunni namamsititsivuk niuggusimajunik silakKijapvimi nigiKataullutik pijautainnasimajummik -iKalummik kangidlumi kaivallataumajummut aputittalinnut KakKasuanut biloinnigiallatani jarini pigisattauninga nunatsuak, tusallutik Inuktitut uKausituKammik Inuit InutuKait unikkalutik inogusiusimajunik nunami. NunaKakKasimajunut ilijaujuk Canadami taggamiunut, inuit adjigengitunik ilikKusilet aisimajut Torngait KakKasuanginnut ilisagiamik silakKijapvimik Inuit ijingitigut.

Songujut ilagennet ikajuttigellu namminilellu pivitsaKatitsivut niuggusimajunik Canadamiullu ilingaKatigegiamik silakKijapvimut. Tmatsumona ilagennikut silakKijapviup tunijanginnut kenaujaliugutaugunnatunut amma Kanuittailinitsanganut nunaujuk. Canadamiut, pisimajy Kaningitumit Montreal amma Vancouver, takuvut amma nakusautiKallutik takuminnaninganik Kanuingininganillu Inuit nunagijanga illugijamminit, suliaKapvimit amma ilinniavinnit.

Inuit ammaivut nunagijamminik Canadamiunut, amma katingaKataullutik Parks Canada amma Inuit ikajuttiget tikitsivut kinanakkunik silakKijapvimut Canadamiunullu.


Pimmagittut Piusiugajattut

Tajutsausiajuk yapvani silakKijapvimi ilingaKatigetsianingit Parks Canada Inunnik ikajuttigennik - Nunatsiavut kavamanga, Makivik kuaparesanga amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit uvunga Tongait KakKasuangita SilakKijapvinganut. katingaKatigelluta sakKititsisimavugut takunnausimmik silakKijapvimi sakKesiamjuk uKâlaKatigennimik pimmagittumik piusiugajattunik. Tamanna suliluattuk Tongait KakKasuangita AullasimavigiKattajangani amma KaujisapviuKattajumi ilonnainullu niuggujunut, inosuttunut amma Kaujisautiugunnatunut tugâtinnulu.

Asiagut kisiani, pijagepvisait killligiudjaujut atâni pijagettaugumajut senani jârini Kaijuni.

Takujaugumajut amma tugagutet taijaujut tapvani pannaigutimmi Parks Canada killigiutjisimajangit iluani tânna SilakKijapvet SukkujuKagajappata amma Ikajutiugajattut AngiKatigegutikkut Nunatsiavut kavamanga amma Makivik kuaparesanga amma sulijugitsialugit ilingaKatigetsianet senausimajuni jarini tugagutittini tapvani pannaigutimmi. Jâritigut Kaujititsiutet atuinnaguttitaulattut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut, ikajuttigennut, namminilinnut amma nunaliujunnut sunait sivuppiagutausimammangata tusugijaujuit sakKittauppata.


Pimmagittut Piusiugajattut 1

Nutât katinganet -Imânit Kilangmut

Tânna piusiugajattuk Kimmigugiattuk nutânik ilinganniugajattunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinganut angiligiallugit pivitsaujuit silakKijapvimi amma natsauninginni KakKanginnilu, tusâgiamik unikkausinik pidjutilinnik Inuit nunatuKanganik, amma ikajulluni Inuit kenaujaliugutilingunnik amma Inuit suliaKanitsanginnik. Tikitsigiak unuluanik niuggujunik Kaujisattinillu silakKijapvimut, AullâsimaviuKattajuk, kenaujaliugutiKaluagajakKuk. Tongat KakKasuangita Aullasimavinga amma KaujisapviuKattajuk iniKajuk siKingani amma aulataulualluni Nunatsiavut Group of Companies ikajuttigillu. AullasimaviuKattajuk akKutitsaulittuk silakKajapvimut, ottugausiulluni 10 jariulauttuni Inunnut-namminigijaulilluni amma kamagijaulluni. Tamanna piusiujuk tuganniKajuk Kanuk Parks Canada ikajutsigajammangat ikajuttiminik tainna aullasimaviuKattajuk kenaujatigut sivuppiagajattuk, ilikKusitigut, amma avatiujuk kamagijautsialuni ikajutsenanginnaniammat niugusimajunik, Kaujisattinik, Iakjuttigennikut Auatsijet AngajukKauKatigenginnik, Inunnik inutuKaunitsanik amma inosuttunik ilingaKatigegiamut unamut amma unikkausiujunut silakKijapvimi amma akungamigut.


SakKititaugumajuk 1.1

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga upattausainnaKuk tamanemiunut nunatsuamiunullu Kaujisattet Kaujisatsiagunnatillugit Inuit sivullipaukKujanginnut suliaKausiKallutik.

Tugagutik

  • Kaujisannimut pivitsait unutsiumisimajut amma Kaujisannet angilitsijut AullaviuKattajumik ammaligaigami.

SakKititaugumajuk 1.2

Niuggusimajut pivitsaKatsiaKattajut nutânik Kaujigiamik amma ilisatsiaKattalutik.

Tugagutet

  • Unutsiuminningit niugguKattajut ilingallutik Kaujisapvimut amma Kaujisautiujunut.
  • SilakKijapvik takutitisvuk unutsivallianinginnik kingulliagut kamajuKalippat SilakKijapvik Kanuilingausinganik.
  • Niuggusimajuit Kaujisautingit uKajut aliasutsiaKattanimminik niuggugiamik silakKijapvimut.

SakKititaugumajuk 1.3

Aullaiviusot niuggusimajunut amma sivuppiagutitsait sakKititaujut amma âkKisuttaulutik ikajuttigennut.

Tugagutet

  • SilakKijapvimut niuggunet takutitsivut anginivallianinganik kingulliani SilakKijapvik Kanuilingalimmangât.
  • Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga taggami ilisautiugumallagikKuk amma piusitivallilugu tamani nunatsualimâmilu amma tallimagiallani jârini pannaigutet angittautillugit.
  • Niuggutitsijet ikajuttiget sollu Destination Labrador amma Tourism Newfoundland amma Labrador uKâlaKataullutik Parks Canada inggautiligijinnut amma kenaujaliugutaugajattunik piusiujutigut.

SakKititaugumajuk 1.4

UKâlaKatigennikut, Parks Canada, ikajutiget amma namminilet sakKititsisimajut pannaigutitsamik kenaujaliugutaugajattunillu sakKijatigasuallugu AullasimaviuKattajuk

Tugagutet

  • SilakKijapvik niugguviuKattaninga takutsivuk angilivallianinganik kingulliagut UKausiujut SilakKijapvik kamagijauningani.
  • Inosuttunut ilingaluattut tikititisjut Inunnik inosuttunik silakKijapvimut amma katingaKataullutik Inunnut inutuKaunitsanut, Kaujisattinut, amma ilikKusitigut pingguatinut tallimani jarini angiutaumajuni..
  • The Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga angilititisjuk aliagijauninganik AullasimaviuKattajuk piujolluni niuggutitsinimmut ammalu Kaujisapviugiamut sakKitillugu upattausiagajanninganik.

SakKititaugumajuk 1.5

Niuggutitsijet umiatsaut aulatsijingit tukisimajut amma malillutik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga malugijaunniganik kiggatujannut amma niugguKattajunut silakKijapvimut.

Tugagutet

  • Parks Canada, uKalaKataullutik Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut, pijageKattajut umiatsuat tikititsiKattajut maligialinginnik pijagellutik sivungani 2023.
  • Parks Canada uKalaKatauKattajuk umiatsuami aulatsijinnik atunniKatsiamangata umiatsualigijet maligialinginit tallimani jarini pannaigutet angittauKattilugit.

SakKititaugumajuk 1.6

Tingijonik atugunnannik kamagijaujuk aulataullunilu Tongait KakKasuangita SilakKijapvingata suliaKattinginnut.

Tugagutet

  • UKalaKataullutik Parks Canada malittaugialinnik kamajinginut, kamaKattajut tingijonik tikiagaKattajunik pigiaKagatik maligialet maligatsanginnik Tongait KakKasuangita SilakKijapvingani tallimani jarini angittauKallutik. .
  • Ikilliumittitausimajuk ununningit maliKattangittut maligatsanik uKausiusimajunik Parks Canada suliaKattinginnut naninganut 2033.

Pimmagittut Piusiugajattut 2

Sulijugitsialugit Suliagigialivut

Parks Canada suliaKaKatauniattuk Nunatsiavut kavamanganut, Makivik kuapakkut amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut piulimatsigiamik nunamiutanik amma ilikKusitigut tusugijaujunik silakKijapvimi, ilitagillugit sulijugillu Inuit Kaujimausingit ilinganinginnilu nunamut amma pivitsaKattillugit Inuit amma Inuit kenaujaliugutilet. Kamagasuannik silakKijapvimik pimmagiujuk pitsianitsanganut Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga. Tammana piusiugumajuk tugagutilik takunnausiujunik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga ikajuttigejunut.


SakKititaugumajuk 2.1

SakKijatitsiginnagiamik kamannimik pannaigutik paitsigiamik nunatuKaujunik amma piviannatugijanginnik ikajutsigiamut nunamiutait amma tusugijaujut taimangasuanit Kanuttogutigijait.

Tugagutet

  • Tongait KakKasuangita SilakKijapvingata nnamiutanik kamagiamik angiligitsimajuk ilautitisluni tallimani malijaugialinnik ilonnaini Nunamiutanik amma Tagiungungitunik imanik piguviusonut piviannatunut.
  • Nunamiutanik kamagiak kamagijauniattuk tikillugu 2028 killigiudjigiamik tugagutet Kaujisattinut tukisimanitsangit asianguvallianingit silait amma silakKijapvimi pigugunnatut.
  • IlikKisitigut kamagiak piusiugunnatunik ilautitsijuk malittaugialinnik tallimani jarini pannaigutet angittaumajut.

SakKititaugumajuk 2.2

Parks Canada ikajuttut pikKujillutillu pigiasititaunitsangit ilonnagut kamanitsamik Tungait KakKasuangita tuttuningita ununninginnik sulijugillugit niKitsasiugutaugunnaningiat iluani Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga nunamut ilingajuit, Inunnut Nunatsiavummi amma Nunavik kamagitsialugit ununnigijangit.

Tugagutet

  • Unuttolingajut kamannik tuttunik katimajet KaujisattisiKattajut kamallutillu Tungait KakKasuangita Tuttunginnik amma Kaujisattisillutik kamagiamik ununninginnik Tuttuit Kangatuinnak kamagiamik tuttuit ununninginnik angiutaumallutik kamagiajet katimajinginnut.
  • Parks Canada ikajuKattajuk kamagiamik piusiugialinnik Inunnut sivulittaulutik kamatitsigimaik Tungait KakKasuangita tuttunginnik.

SakKititaugumajuk 2.3

UKalaKatigennikut, taimangasuanit tusugjaujut iluani Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga killigiudjaujut amma malittaugialet sakKititaullutik kamagijaugiangit ilikKusitigut piviannatuit Kanullu tamakkua nunait unikkausellu aviukKatauniammangata.

Tugagutet

  • IlikKusitigut piviannatuit amma kamagijaugutitsait ilautitsijut maligatsanik kamagiamut pivalliagutaujunik tallimani jarini angittaumajut.
  • Sivullipautitaugialet nunait ilikKusitigut pivannatulet paigijaugialet killigiudjausimajut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut.

SakKititaugumajuk 2.4

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga pitaKatitsijut kenaujaliugutausonik amma suliaKattisillutik Inunnik Inunnilu kenaujaliugutilinnik Newfoundland ammalu Labradorimi Quebec-imilu.

Tugagutet

  • Sivullipautitaugialet killigiudjaumajut Parks Canada 2019 kenaujaliugasuannimut katimatsuatuKaniammat (ilautillugit ilonnatik ikajuttiget Kinijagiamik sivunitsami piusitsaugajattunik sivunisami ikajutigenniugajattut pivitsait) aulaniKalittut amma pijagejutsaulutik 2025.
  • Piusiujutsait tikiutigiamik tugagutinnut Québec-imi sakKititaujut amma atuliKijutsaulitik 2024.
  • Niuggutitsinimmut ikajugajattunik Quebec-imi amma Newfoundland ammalu Labrador nalunaittausimavut .
  • Seventy percent Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga kantrakket gtunijaumajut Nunavik/Nunatsiavut Inuit, ubvalu Nunavik/Nunatsiavut Inuit kenaujaliugutilinnut.

SakKititaugumajuk 2.5

Inuit ilauKataujut Kaujisanninut amma piusiusimajut aititauKattajut Inunnut asinginnulu.

Tugagutet

  • Inuit ilaunningit Kaujisannimut kamagijauniattut amma KaujititsiutiuKattalutik tallimait jaret Kangigaippata angiutausimallutik naningani pannaigutet.
  • Kaujisatet KaujimatitsiKattajut napvasimajamminik Inunnut tukisinatsiatillugit, tamaigitut Kallunatitut Inuttitullu uKausiKallutilu pijagepvisamminik.

Pimmagittut Piusiugajattut 3

Aviutinnik Inuit Unikkausinginnik - Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga iluagut Inuit IlikKusitigut Takunnausingagut

AviukKainik Inuit unikkausinginnik pimmagittuk Inunnut, niuggusimajunnutm amma Canadamiunut iluani Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga amma tukisijautsialutik ilikKuset amma taimangasuanit inogusiusimajut Inuit nunagijangani. Tamanna piusiugumajuk allatitsiniakKuk unikkausinginnik InutuKait Kaujimajautsianiattilugit inosuttunut amma niuggusimajunnut, Sulijutsanik Inuit Kaujimausinginnik atuinnaniakKuk silakKijapvimi. Angilitsinik Inuit unikkausinginnik niuggujunut Canadamiunullu tukisititsiniakKuk summat Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga pimmagittomangat.


SakKititaugumajuk 3.1

Unikkauset InutuKannit allatauKattajut atuttaulutillu unikkausiKagiamut pillugit Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga, Kaujimajautsianiattilugit inosuttunut niuggujunullu.

Tugagutet

  • InogusiuKattasimajut ilautillugit InutuKait pingasuni jarini angittaumajuk.
  • Nunait taijaugusingit katitsulugit amma pannaigutiKallutik aviukKagiangit Inunnut, niuggusimajunut amma Canadamiunut.
  • PigiaKaguti, Kaujisalugit Inuit Kaujimausingit inogusiusimajunik, nunanik, amma piviannatugijanginnik.

SakKititaugumajuk 3.2

InutuKait amma inosuttuit katiutillutik piulimatsigiamik Inuit ilikKusinginnik SilakKijapvimi.

Tugagutik

  • UnikkatuKalluni tugagutigillugit InutuKait amma inosuttuit nunameKatigenninginni silakKijapvimi pigiasittauluni Parks Canada ilangaulluni niuggujuit ilisautitsanginnik amma takutsautignnalugit Kagitaujatigut amma tusagatsaliginnikut tallimauniattuni jarini pannaigutinni.

SakKititaugumajuk 3.3

Inuit ilinganningit amma ilittigiallaningigt nunamut angiligiasimajuk amma Inuit unikkausingit unutsiumisimajut.

Tugagutet

  • Ununningit pivitsait Inunnut silakKijapvimegiamik angilitsimajut tallimani jarini angittaumajut.
  • Tusagatsaliutet sakKititaujaut amma atuliaKijutsaulutik sivungani 2033.

SakKititaugumajuk 3.4

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga takutsautitajut tugagutigillugit illuvatsualet pikKujinninggut Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut

Tugagutik

  • Ununningit Kaujisapviusot unutsisimajuut tallimani jarini pannaigutet angittauKattilugit.

kamagijaugialet Nunait

SilakKijapviligijet amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigengit kiligiudjisimajut attanik kamagijaugialinnik nunanik iluani silakKijapviup pitaKammagittut piviannatunik ikKanallutillugu Inuit unikkausigigainginnut niuggujunut Canadamiunullu. Tallimait nunait siKingani silakKijapviup ilinagjut niuggujunnut taimaimmat maligatsaKagialet niuggujunut. Pingasuit nunait ikKanattumaget niuggujunut upattaugiaKagatik tavatuak niuggujunut ilinniagutaugajatut sivunitsami.

Taalimait nunait siKingani silakKijapviup kamagijaugialet uKumaittogajattunik niuggujunut atuttaugunnagajallutik, ilisautiullutik amma paigijaullutik pimmagittut amma piviannatugijangit. Aggigiak iluanettutujuk UpattaugiaKangituni Zone III, asingit sepagiallait iluani taijaujop Zone II. Aulatsigiamut sakKititaugumajut amma tugagutet sakKititaumajut ilonainut attanut nunaujunut, atanekKulugu.

Aggigiak (Saglek Bay), kangidluapik iluane Kikittasuap, Sallimi, atuttauKattasimajuk Inunnut ilatsajagisimajnaginnulu unuttugiallatai jarini. PitaKatsiajuk piviannatunik ilautillugit illusuavinet, niKiKautivinet, omajunnaivivinet asigiallangillu ullumimottut, Aggigiak iluanettuk niuggusimajut aigunnatillugit silakKijapvimut, atullutik taijamik Parks Canada Satellite Camp. Iluaneligutik silakKijapviup, niuggusimajut tukisiumigajattut InogusiuKattasimajunik . SilakKijapvimeligutik, niuggusimajut atugunnatut puttujunik, amma ilisautiKallutik pimmagiuninginnik inogusiuKattasimajut tamani.

Sallikuluk (Rose Island) siagulauttuk, Inuit nunagisimajanga pinasupvigilluvu apvinik puijinillu nillatattumi sikuttalimmilu Labradorip Imappianit. Kikittak takutsautitsivuk Salliup KakKanginnik, inigijuallunilu unuttunut illuvinnutm katitsutaumajunut illuvittaugiallasimajunutm amma maggok illusuattalivinek. Tulligettitallutik itsasuanitavinet jarikKutunitsait 5000 jariik inigijauismalluni amma tukisititsisiagunnaluni Inogusiusimajunnik Torngat KakKasuanginni. Sallikuluk sakKititsisiajuk Inuit ilikKusivninginnik Salliup kangidluani. Parks Canada pigiasititsisimajuk tukisititsigiamik niuggujunik amma ilikKusiliginnimut paitsigutitsanik iluani Sallikuluit.

Ramah (Nulattatuk) pitaKatsiamijuk sunanik piviannatunillu. Ilingatitsiluni Inunnik ullumi ilagisimajanginnut. Nunaujuk ilauttilugu kitjigattalik-Ramah Chert Quarries National Historic Site amma Ramak-mi miusiuniusimajut, killigiudjausimajuk Inunnut pimmagittoninganik paitsigutiugimaik piviannatunginnik aviukKataullunilu niuggusimajunut amm Kaujimajaulluni ikanattoninganik Canadamiunut. Pimmagittut maligatsait ilingaluattut kitjigattalik- Ramah-mi Kitjigattalet amma Taimangasuanit Nunausimalluni.

Silluak (North Arm) kamagijaugiaKammijuk upattaukatasongugami katingaviullunilu niuggusimajunut. Silluak (North Arm) atuttauKattasimajuk Inunnut ilagisimajnginnulu tausintigillatani jarini. PviannatuKatsiajuk ilautillugit iluviusimajutm illusuat, niKiKautivinet, Parks Canada pigiasititsisimajuk atugatsanik niuggujunut amma nalunaillutik piviannatunik paitsigutitsaujunillu iluani Silluap. Tukisijaunitsaugialik unikkausittait Silluami.

Pitukkik (Napvgatjuk) taimangsuanit akKutiuKattasimajuk Inunnut katiutillutik Nunavik (taggani Québec) amma Nunatsiavut (taggani Newfoundland ammalu Labrador) jarigiallatani – sivullimi pisunnikut ubvalu Kimtsikut amma mannaulittuk, sikidookut. 2006-imi, Inuk sanajausimalauttiuk Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenginnut sulijugillugu akKutiusimajuuk amma Kanuk ikKanattigimmangat ullumi, unuttut itsasuanittatalet napvataumajut ilisautiugunnalutillu ilagillugit Parks Canada suliaKattingit nalunnaigiamik akKutiusimajunik.


SakKititaugumajut Nunait kamagijaunitsanginnut SiKingani Tongait KakKasuangita SilakKijapvingani

  • Niuggusimajut aliasuKattajut, napvagiamik, ilisautiKagiamik Inuit unikkausinginnik pillugit Aggigiak, Sallikuluk, Ramah, Silluak amma Pitukkik wpiviannatungit paigijautsiatillugit aliagijaujutsaulutik kinguvatsatinnut.
  • IkKananningit Inuit unikkausingit paigijaugiangillu piviannatuit uKausiusimajut Inunnut tukisitiutikkut amma Kagitaujatigut.
  • Canadamiut tukisiajut nakutsalutillu pimmagiunginnik Inuit unikkausingit pillugit nunait Aggigiak, Sallikulk, Ramah, Silluak, amma Pitukkik.
  • Atuttaugunnatut akKutet maligatsailu iluani kitjigattalik-Ramah Chert Quarries National Historic Site pigiasijausiamjut.

Tugagutet

  • Maligatsangit niuggujuit pigiasijausimajut atuttaulutillu maggoni jarini angittauKallutik.
  • Niuggujuit Kanuitttailinitsangit atuttauliaKijut ikajuttigennut tallimani jarini angittauKallutik.
  • Niuggujuit uKasimajut piutsanimmik niuggusimannimut.
  • Niuggusimajut ilisimajut pilugit nunait piviannatungillu silakKijapvimi.
  • Niuggusimajut uKasimajut ilisimajut katingaKatigennimik nunamut iluagut Inuit ilikKusingita piusingagut.

Pingasu kamagijaullagigialet silakKijapvimi Upingivik, Kangalaksiorvik Lake, amma Nachvak Tasitsuanga.

Upingivik taggasinnipaujuk iluani amam siagu apviniapviuKattasimalluni ullumilu atuttauluni omajutsiuvigigianga. kamagijaugialik mikijojuk ujagainnauluni, imammiutanik pitaKatsialuni Parks Canada atugunnangittanginnik, Tamanna pivitsaKagajakKuk Nunavik amma Nunatsiavut Inuit uKalaKatigegiamik taimangasuanit omajunniviuKattasimajunik sollu Kilalugannik, Nunaujuk pitaKatsiatuk aupaluttanik ujagasutjunik. Inuit Kinijagumasimajuut pivitsaugajattunik tikititsigiamik kinakkunut Upingivimmut ilisautiutsiagajammat.

Kangalaksiorvik Tasinga pitaKatsiajuk Kassigianik (harbour seals). Kanuttogutigijaujuk Nunatsiavut kavamanganut amma Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenninut KaujisakKujigiamut puijet ununninginnik amma tagiungungitumellutik. Paigigiangit puijet iningillu pimmagiuttitaujuk kamagijaugianga amma pettausimalluni nunapviugiaKagani. Gaimaigaluattilugu, tingijot Kangaulippat tikititausot pimmagiujuKannipat.

Nachvak Tasialunga tagganejuk Nachvak kangidluanit taimanganit nunauKattasimajuk Inuit iKalunniatilugit. IniuKattsimammijuk siagu silakKijalutik aullasaujajunnutm taimaimmat ikKanakKuk tanna tasiujuk paigijautsiagiaKanninganik taikkua niugguKattajut tukisiallutik aullasaujapviugiaKangutuk silakKijapvuk tapvanillu tasiujummi.


SakKititaugumajut kamagijaunitsanginnut Tagganejut Tongait KakKasuangita SilakKijapvingata

  • Niuggujuit pivitsalet ilisautiKagiamik ikKananinginnik Upingivik, amma Kangalaksiorvik tukisititautsiajuKatillugu.
  • Pivitsait niuggujunut atugiamik ikajuttigegialet Ikajuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatgengillu, Makivik kuapanga amma Nunatsiavut kavamanga.
  • Pimmagiuninga Nachvak tasinga niuggujunut Kaujimajaugialik amma isumatsasiugutiulluni.

Tugagutet

  • Ininganiulungituk tukisimajaugiallinik pivalliatauKattajut iluani Upingivik.
  • Kaujisattaugialet niuggujuit Upingivik killigiudjaujut.
  • Una nalauttikut Kaujisautiusonik iluani pingutitauvukiluani Kangalaksiorvik Lake mmagoni jarini angittauKallutik.
  • Pannaigutiliullutik paigijaunitsanganut f Nachvak Lake sivungani 2033.
  • Ikajutsilutik pikKujillutilu Kaujisattaugiangi ilikKusitigut amma piviannatugijangit Kangalaksiorvik Lake ikajuttauvut ammalu pikKujautlaKut tallimani jarini angitauKallutik.

killiliunnik

Parks Canada nunatsualimâmi silakKijâpvinga killiuliunningit piusingit ilijaumavut nalunaitsigiamut nunank imagijangita iluani nunatsualimâmi silakKijâpvinganik ammalu nalunaitsivut nanituinnak pinianigijaugasuajunut sakKigajattunut nunami upvalu imâni isumagillugit atuinnaujunut ikajuttet taikkuninga atugunnagiamut. Tânna killinga piusingit tallimanik pitaKavuk

  • killik I – IkKanattumik Piulimajaugialet
  • killik II – Omajuit
  • killik III – Piusigituinnatanga Avatinga
  • killik IV – Silami Pinguatuliginimmut; ammalu
  • killik V – SilakKijâpviligijet kiggatotet

Ikajuttigennikut Aulastijet AngajukKauKatigengit tungaviKajut kamagiamik ilisautiugajattunik ikajugunnatunik niuggujunik alisutiKagiamik, Kaujigiamik, ilisautiKagiamillu silakKijapvimik nalunaillutillu Inuit ilinganninginnik nunamut, SilakKijapvimi killiliuttaumajut akKutiugajattut tilisiutiullutillu Tungaviugunnatunut AngiKatigegutinnut kamagijaunningit niuggusimajut paigillugillu ilikKusitigut piviannatojut, ilikKusitigut tusugijait amma Inuit piusituKangit (e.g., katitsuinik, ammalu, pinasuannik asigiallailu.) iluani silakKijapviup. SilakKijapvimi kililiuginnik attuiniKangituk pivitsagigialingunnnik tusugijanginnlu Labrador Inuit amma Nunavik Inuit taijaujut nunamik satusasisimannimut angiKatigegutinginni ammalu PIBAs.

killik II – Omajuit

killiliiupvik II – Omajuttalet nalunaittausimajut pimmagiuninganik silakKijapvimi. Killiliuttaumajut agilaummijuk silakKijapvimi amma pivitsangit niuggusimajuit ilisagiamik nunamiutanik ilikKusititigullu ilutsinginnik Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga ikittunik, ikajotiugajattunik amma atuttausonik.

killik III – Piusigituinnatanga Avatinga

Mikijummagik killiliutaumajuk iluani killiliuttaumajop III – Taimanganit Avatiujuk killigiudjaumajuk Aggigiak,upattaugunnagajalluni niuggujunnut amma akunimut-pisugajapviugunnagajalluni.

IlivalliajuKatillugu silakKijapviup piviannatugijanginnik, nalunaitsiluattut killiliutaumajut isumagijaugajakKut Iakjuttigennikut Aulatsijet AngajukKauKatigenninut. Kamagijaugialet nunait killigiudjaumajut atuliaKititsinimmi nalunaittautillugu killiliuttaumajut nunanguat.

SilakKijapvimik Atugunnanik

Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga Kaningitojuk silakKijapvik ajunnasok atugasuagianga. Atugunnatut aujami kisiani tingijotigut ubvalu motavakkut pijunik Happy Valley-Goose Bay, Newfoundland ammalu Labrador ubvalu Kuujjuaq, Nunavik. Inuit atunningit silakKijapvimik ukiumi sikidootigut. Parks Canada kamaKattajuk tigijonut miviugunnatunik silakKijapvimi paigigasuallugit niuggusimajuit amma paigillugit Kanuittailinitsangit niuggujuit paigillugillu nunamiutait amam ilikKusitigut piviannatut silakKijapviup iluani.

killitausimajut Nunanguak

Nunanguak 3 – killitausimajut Nunanguak — Text version follows.

Nunanguak 3 – killitausimajut Nunanguak

Nunanguak ilingajumut silakKijâpvimi killitausimajunut takutitsijuk maggonik atjigengitonnik silakKijâpvimi killitausimajunut taikkua nalunaittausimajut iluani pannaigutimmi:

  • killitausimajuk II –Omajuttalik
  • killitausimajuk III – Piusigituinnatanga Avatik

Tânna nunanguak takutitsimijuk âttanik aulataujunut iniujunut ilautitsijumik: Upingivik, Kangalaksiorvik Lake, Nachvak Tasinga, kitjigattalik-kitjigannik Ujaganniavik Nunatsualimâmi Taimangasuanit Ininga, Siluak (North Arm), Pitukkik (Nakvak konga), Sallikuluk (Rose Island), ammalu Aggigiak takutsaujuk nunanguangummijumut atajumut taipsumunga Jens Haven Kikittanganut.


Naillititaumajut Pimmagittumik Avatet kamagijauninganik

Ilonnatik silakKijapvet kamagijauningita pannaigutingit kamagijausot avatet kamagijauninginni Kanugalak attuiniKagajattut. Tamanna tukisimausik sunanut kajusiutjaumajunut ikajutsijuk nunamiutanik kamagijautsianitsanginnut ubvalu piggutitaugialalutik pannaiguiujummik. Pimmagittuk. Tamma tukisimannik sunatuinnanut- -kajusiutjaumajunut ikajutsijuk nunamiutanik piulimagiangit ubvalu pigutsataugiallalutik ingganinginni. Pimmagittumik avatinik kamagiamik Pannaigutikkut iluani Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga - Torngat Mountains National Park isumatsasiugutiKalauttut attutaugajanningit adjigengitut nunamiutait, ilauttilugu Tungait KakKasuangita tuttuKutingit, nunamiutait (pigugunnatut amma sujuigunnatut), nunamiutait amma imammiutait omajuit (ilauttilugit nammasingiutet amma inigijausot), ilikKusitigut piviannatut (itsasuanitaKautet, itsasuanitait, nunaup ilutsingit), tagiungungimiutait (iKaluit, kotsiutetm tasimiutait, amma inigijausot), Inuit nunami, amma avatimiutait ikKanattut niuggujunut ilisimajaugiangit.

Aulatsigiamut pannaiguytik unuttunik attuiniugajattunik ilumiutalik avatinik, piunitsamillu kamagiamik nunamiutanik amma ilikKusitigut piviannatunik iluagut piunitsamik tujisigiamik attuiniKasonik sunanik nunamiutaujunik amma tusugijaujunik ilikKusitigut m piunitsamik Kaujisagiamik amma kamanniujumik uKalaKataullutik Inuit nunagijaginnut amma ilijautsialutik Inuit Kaujimausingit; amma ikajotiugajattut Inunnik ilingajunik nunamut silakKijapvimullu, amma ilautilugit kamannet amma nunaujunik.

Unutsivallianingit niuggujut/Kaujisattet Nunami killigiudjaujut kamanniugajattumi sunanik sukkuigutiugajattunik sakKegajattut avatiujumik. Taimaigaluattilugu tamakkua atuinniKasot piungitogajattumik avatiujumik, iaulluni piusiugajatut kamagiamik inunnik/omajunnik aadjiutigajattunik, tamakkua mikiligiattaugajattut piusiugajattukut iluanottaumajut kamagiamik pannaigutinnut amma malittaaugialinnut iluani avatiujumik kamagiamk kamanniujumi; suliaKaKatigennik umiatsuatuligijellu amma kamgillugit umiatsautuligijet maligatsangit Kimmigutaullutik; amma piusitsaugajattut avatet kamagijauninginni, ilauttilugit omajuit inuit adjiunginningit; isumagijaullutik avatinik attuilukagajattut pimmagittunik piviannatunik silak asianguvallianingani. SuliaKausiujuni attuiniKasot kamagijaulattut amma ilisijuKajutsauluni pikKujiusinnik avatet kamagijautsianitsanginnut, piluattumik sunanut attuilukagajattunut.

Inuit ikajuttigejut, ilinganiKajut ammalu inulimât pivitsaKattitaujut uKagunnagiamut asiangutitausomik pannaigutimmik, ammalu naillititausimajumut pigumajaujumut avatik Kimiggutaugiamut. UKausigijaugumajut inulimânit, Inuit katingaKatigejunut ammalu ilinganiKajunut katutjiKatigenguttitausimajunut iluani pimmagittumik avatik Kimiggutaugiamut ammalu aulatsigiamut pannaigutinganik nâmmasialippat.

Pimmagittumk avatinik kamagiamik piusiusimalauttut malillugu The Cabinet Directive on the Environmental Assessment of Policy, Plan and Program Proposals (2010) amma kamagijaulluni Kanuk kamagumannik pannaigutik kamagijauniammangat attuilukaKagajappat atagut Federal SakKijanginnatunik Pivallianikkut Piusiugajattunik katiutigiangit Canadamiut Nunaujullu.

Sutaijajut piujut avatimmit attuijut nigiugijaujut ammalu ikKanattumik piungitunik sakKiniagasugijaungitut avatimmut atulaKittitauliguni tânna Tongait KakKasuangita SilakKijâpvinga – Tornat Mountains National Park Canadamit Aulatsigiamut Pannaigutinganut.


Kaujitilautsigut

Kaujigiallagumajut pillugu aulatsigiamut pannaigutik ubvalu pillugu Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga — Torngat Mountains National Park:

Parks Canada — Torngat Mountains National Park
PO Box 471
Nain NL A0P 1L0

Kagitaujakkut:  infopntorngats-torngatsnpinfo@pc.gc.ca

Fonnik: 1-888-922-1290

  Tongait KakKasuangita SilakKijapvinga

Kaujititsiutigiallait

© Atanik kiggatulluni Canadamiunik , tunijaumaju AngajukKânganut & AngajukKâllagimmut Parks Canada, 2023.

Sivutliani takugatait
Kanganit suamimit talippianut: Pat Morrow, Pat Morrow, Julie Tompa/Parks Canada
Atâni: Pat Morrow

This publication is also available in English.
Cette publication est aussi disponible en français.
ᑖᒃᑯᐊ ᐊᓪᓚᓯᒪᔪᐃᑦ ᐃᓄᒃᑎᑑᕐᑎᓪᓗᒋᑦ ᐱᔭᑦᓴᐅᒻᒥᔪᐃᑦ.

  • Allakâsak: R64-105/81-2023E
  • 978-0-660-42870-3
  • PDF: R64-105/81-2023E-PDF
  • 978-0-660-42869-7
Date modified :